Ups-oletin tästäkin, että tänne vaan tulen ja rennosti kirjoitan mieltäni painavia asioita. Auts-ei mikään mene oletusten mukaan. Kuten ei töihin menokaan. En osaa käyttää oikeita nimiä asioista, mutta siis --minut palkattiin palkkatuetuksi henkilöksi vai onko se aivan perinteinen työllistetty - termi, jota voi minunkin tapauksessa käyttää. Jokatapauksessa - töihin, maanantaina & elämä mullistuu täysin. Kun asuu keskellä ei mitään, on aika vaikea kuvitella että työpäivä olisi vain se 6 tuntia. Ja hitto vieköön, pitää yrittää taas sitä hiton smalltalkkia ja pysyä hajuttomana, hymyilevänä, hajuttomana ---mikä on melkoinen mahdottomuus kun asuu tässä talossa, missä ämpärein hoidetaan kattoremppa.
Mutta siihen varsinaiseen asiaan: kuntakokeilun virkailijan sähläilyyn, ammattitaidottomuuteen, osaamattomuuteen --- tai eihän hän osaamaton ole, kun sai minut töihin. Käsittämättömyyteen ennen kaikkea.
Tiedän että hänellä on paljon asiaklaita, joten tuskin minun asiat niin päällimmäisenä ovat siellä hänen työlistassaan, mutta liian hätäisesti kaikki tapahtui ja taas epäselvyyttä on ilmassa --- liikaa.
Pääsisin ymmärtääkseni takaisin liiton ansiosidonnaiselle jos olisin vain 24 viikkoa töissä & työaika vähint. 18h. Jostain virkailija keksi käsittåmättömän 35 viikkoa --mitä se tekee, lähes 8 kk.Höyrysi siitä & kova hinku hänellä olityrkätä minut päiväkotiin töihin. Kun ymmärsin sano kiitos ei, niin hän totesi:"Kyllä kait ne polvet viikon kestää!! Ei kestä ja kun kyse on aika monesta helvetin viikosta. Mee ukko ite! Sähläystä, sekoilua, sönkötystä.
Ei tietenkään lisäraha pahaksi olisi, mutta kun a) työmatkan hankaluus b ) työ johon en ollut oikein innokas palaamaan c)ulosotto = jääköhön matkakustannusten jälkeen paljonkaan extraa käteen. Ja ei, en kaipaa työkokemusta, en tästä alasta. Mutta mennään.
Ahdistaa koko paska kuvio.
En ymmärrä mikä sai minut sanomaan JOO ---ehkä se, että satuimme hetkellisesti asumaan bussipysäkin vieressä.
Jos en olisi lopettanut viikonloppu -juomista, nyt aloittaisin 😉
